Inspiraation lähteitä

Moni yritysjohtaja ja tiiminvetäjä tuskailee palavereiden kanssa - kuten myös monet palaveriin osallistujat. Palavereita on yleensä liikaa tai niitä on liian vähän. Niissä käsitellään liikaa asioita tai ei ainakaan toiminnalle oleellisia ja keskeisiä asioita. Joskus strategisesti tärkeille asioille ei löydy kunnon keskusteluforumia ja asiat jäävät roikkumaan.  - Ei ihme, jos palaverikäytäntö saattaa turhauttaa! Perussääntö onkin: ellei nykyinen käytäntö toimi, muuta sitä.

Jos tuntuu, ettei palavereista ole tällä hetkellä paljonkaan hyötyä, testaa tässä, ovatko perusasiat yrityksesi palaverikäytännössä kunnossa:
- palaverilla on selkeä tavoite ja tarkoitus
- kaikki tietävät, miksi kyseistä palaveria pidetään ja mihin sillä pyritään
- siinä käytetään etukäteen kaikille osallistujille jaettavaa ja selkeää asialistaa
- osallistujat ovat niitä, joita palaverin asiat koskevat
- osallistujat valmistautuvat palaveriin hyvin omien osuuksiensa osalta
- palaverissa tehdään selkeitä päätöksiä ja sovitaan, mitä tehdään
- palaverista tehdään muistio ja se toimitetaan kaikille osallistujille tiedoksi
- palaverissa seurataan myös asioiden toteutumista ja päätetään jatkotoimista

Jos yksi tai enemmän yllä mainituista kohdista ontuvat, on syytä tarkistaa palaverikäytäntö ja luoda sille toimivampi malli. On monia tapoja tehostaa palaverikäytäntöä sekä luoda toimiva ja tuloksellinen tapa toimia. Pienillä muutoksilla saadaa usein paljon aikaan, joten kannattaa miettiä, mistä oma palaverikäytäntö saisi uutta potkua: selkeämmistä tavoitteista, tiukemmasta läpimenosta, tarkemmin määritellyistä osallistujista, paremmasta valmistautumisesta, määrätietoisemmasta seurannasta vai kenties vähän näistä kaikista? Kun haluat lisäpotkua palavereihin, tutustu eKirjaamme: 63 vihjettä tulokselliseen palaverikäytäntöön, ja arvioi, mitä näistä vihjeistä voisit hyödyntää omissa palavereissasi. Keskustele myös koko joukkueesi kanssa siitä, miten saisitte palavereistanne entistä enemmän irti. Hyvä ja toimiva palaveri kun on myös toimiva johtamisen työkalu.

Tuntuuko otsikko kenties oudolta? Ehkäpä se sitä onkin. Me voimme kuitenkin oppia paljon seksistä ja soveltaa sitä myös markkinointiin. Vai mitä ajattelet seuraavasta?

Muista lämmitellä ensin!

Harvoin harrastetaan seksiä ihan kylmiltään, eikä hommasta tule mitään, ellei ”kroppa ole lämmin”. Sama pätee markkinoinnissa. Ensin pitää rakentaa asiakkaan luottamus ennen kuin hänet voidaan saada asiakkaaksi ja käyttämään tarjottuja tuotteita ja palveluita. Luottamus tulee koko ajan ansaita uudelleen ja uudelleen ja kaikissa asiointivaiheissa. Ilman luottamusta ei synny kauppaa, se vain on niin.

Ei määrä, vaan laatu

Jotkut yritykset panostavat markkinoinnin määrään. Kun myynti ei vedä, tehdään paniikissa enemmän sitä, mitä muutoinkin tehdään sen sijaan, että tehtäisiin asioita paremmin ja toimivammin – tai eri tavalla kuin muut. Perussääntö onkin, että jos jokin ei toimi, tee jotakin muuta ja ainakin toisin. Pätee myös seksissä.

Ota toinen osapuoli huomioon

Fiksut yritykset – samoin kuin taitavat rakastajat – kysyvät asiakkailtaan ja partnereiltaan säännöllisesti: Miten sujuu? Miten voisin toimia vielä paremmin? On tunnettua, että hyvät kysymykset antavat paljon hyvää tietoa. Mieti siis hyviä kysymyksiä ja esitä niitä säännöllisesti, niin tiedät, missä kulloinkin mennään. Kysyvä kun ei tieltä eksy.

Testaa ja sovita tilanteen mukaan

Moni yritys kokee, että pitää toimia markkinoilla aivan kuten kaikki muutkin. ”Meillä on niin erilainen toimiala, emme me voi…” on aivan liian usein kuultu selitys sille, miksi ei voisi asioita tehdä toisinkin. Testaamalla ja sovittamalla toimintaa eri tilanteiden ja asiakkaiden mukaan löytyy varmasti uusia ideoita ja toimintatapoja, jotka tuottavat parempaa tulosta. Miksi olla muiden kaltainen, kun heitä on jo niin paljon? Kun löydät oikean väylän asiakkaan mieleen, voit lähestyä häntä juuri sillä tavalla, kun hän toivoo. Sitä kutsutaan aidoksi asiakaslähtöisyydeksi.

”Lopetus” on ihan yhtä tärkeää kuin aloitus

Myynnin haasteena on myyvien tuote-/palveluesitysten tekeminen siten, että asiakas innostuu niistä ja tietää tarkalleen, mitä on ostamassa.

Tuotteistaminen on monissa yrityksissä vieras käsite. Monet myyjät uskovat, että kertomalla tuotteen ominaisuudet, asiakas innostuu ostamaan. Valitettavasti näin ei ole asian laita. Vielä haastavammaksi myynti menee, kun myydään palveluja, jotka eivät ole konkreettisia ja näkyviä ”tuotteita”. Tuotteistaminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että tuotteet ja palvelut on koottu ”paketiksi” ja paketti esitetään asiakaslähtöisellä tavalla, joka auttaa asiakasta ostamaan. Asiakas oivaltaa, mitä olet myymässä ja miksi hänen kannattaa ostaa. Tuotteistaminen on prosessi, joka soveltuu kaikille toimialoille. Seuraavia asioita kannattaa mm. huomioida tuotteistamisessa: valitse haluttu kohderyhmä sen tarpeiden pohjalta. Mieti kohderyhmän ongelmia, joita tuotteesi ja palvelusi ratkaisee, tai mitä todellista hyötyä tuotteesi tarjoaa. Kerro tuotteesi tarina, eli miksi se on tehty ja mihin se on tarkoitettu.  Anna tuotepaketillesi selkeä, erilainen ja mieleenpainuva nimi. Mieti myös asiakkaan mahdollisia oston esteitä ja huomioi ne, kun listaat hyötyjä. Sisällytä sitten em. asiat myyntiesitykseesi, esitteisiisi, nettisivuillesi, demovideoihin jne.

Oikeanlainen tuotteistaminen auttaa asiakasta ostamaan ja myyjää esittelemään tuotteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Myös myyjä itse saa varmuutta omiin esityksiinsä ja tuote-esittelyihinsä, kun asiat on selkeästi jäsennelty. Tämä näkyy suoraan myynnin kasvuna.

Lehdissä on viime aikoina kirjoiteltu paljonkin työssä uupumisesta ja siitä, että ihmiset eivät voi hyvin työssä. Huolestuttavaa on erityisesti se, että nuoret ihmiset ovat ensimmäisinä jonossa sairaseläkkeelle. Lisäksi on esitetty erilaisia laskelmia siitä, miten kalliiksi uupumus ja sairauspoissaolot tulevat työnantajille ja yhteiskunnalle. - Mitä on siis tapahtunut? Olemmeko yhtäkkiä muuttuneet ”pullamössöiksi”, vai onko työtahti todellakin nykyään niin kiivasta, että siinä ei enää ”tavallinen ihminen” pärjää? Miksi oikeasti joku on niin stressaantunut ja toinen taas niin rento ja hyvinvoiva?

Kenellä on siis vastuu työhyvinvoinnista?  Jokaisella itsellään vai onko vastuu jossakin muualla? Käytännössä syytämme usein kekseliäästi jotain muuta omasta tilastamme, kuten esimerkiksi ”Me pohjalaaset ollaan äkkipikaisia” tai ”me suomalaiset ollaan jääräpäitä” jne. Jos maan päältä ei löydy syyllistä, haetaan se tarvittaessa vaikka ulkoavaruuden planeetoista tai astrologiasta: ”Me Kauris –ihmiset olemme tällaisia” tai ”Vaaka nyt on aina vähän epätasapainossa”. Myös omat uskomukset ja asenteet vaikuttavat asiaan: ”Minä en osaa tätä”, ”tämä on niin vaikeaa” tai ”Aina meillä tehdään näin, miksi nyt asioita pitäisi muuttaa?”

Amerikkalainen Stephen R. Covey sanoi eräässä julkaisussaan, että ihmisten tulisi herätä omaan vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan. Kannattaisiko näin siis vihdoin tehdä ihan oikeasti? Kannattaisiko viimeistään nyt vilkaista peiliin ja kohdata aidosti itsensä? On myös sanottu, että mikään ei saa ihmistä tuntemaan itseään huonoksi, loukatuksi, syylliseksi tai avuttomaksi, ellei itse anna siihen itselleen lupaa. Vasta, kun antaa itselleen luvan, voi tuntea kaikki nuo negatiiviset tunteet. On niin helppoa olla kielteinen ja näin välttää vastuuta ja unohtaa, kuinka hyvin asiat ovat pääsääntöisesti. - Entäpä, jos ihmiset päättäisivätkin voida hyvin ja alkaisivat huolehtia paremmin myös henkisestä hyvinvoinnistaan? Olisivat tyytyväisiä siihen, mitä heillä on?

Mielenkiintoista on miettiä, miten ilmapiiri tällöin muuttuisi työpaikoilla ja myös kotioloissa? Miten parempi henkinen vointi vaikuttaisi sairauspoissaoloihin ja yleensäkin työmotiovaatioon?

Mitä itse ajattelet asiasta? Kenellä sinun mielestäsi on vastuu työhyvinvoinnista ja miten työhyvinvointia voisi käytännössä parantaa?

Onnistuminen vaatii suuntaa ja tavoitteita. Vasta, kun tietää, mitä haluaa ja mihin on pyrkimässä, voi määritellä toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Tavoitteet tarvitsevat siten myös toimenpide­suunnitelman aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Usein tavoitteet määritellään euroissa ja seurataan niiden toteutumista. Tällöin eri useinkaan seurata tehtyjä toimenpiteitä ja niiden tuloksellisuutta. Tässä muutama vihje tavoitteiden määrittelyyn:

1) Päätä täsmällisesti, mitä haluat yrityksesi saavuttavan

Budjetin nostaminen 10% :lla ei ole riittävä tarkkuus. Mieti sen sijaan esimerkiksi: montako uutta asiakasta haluat vuoden aikana lisää, kenen kanssa haluat aloittaa yhteistyön tai mikä on tavoiteltava tulos yritykselle, jotta voit kehittää toimintaa haluamallasi tavalla.

2) Kirjaa tavoitteet talteen

Kun kirjaa ajatukset esim. paperille, ne yleensä kirkastuvat kuin itsestään. Muista, että tavoitteiden tulee olla mm: tarkkoja, yksityiskohtaisia, mitattavia ja myös henkisesti mahdollista toteuttaa.

3) Määrittele aikataulu ja määräaika, johon mennessä haluat tuloksen

Pitkän tähtäimen tavoitteet on hyvä asettaa keskimäärin 3 vuoden tarkkuudella. Ne puretaan sen jälkeen vuosi- ja osavuositavoitteisiin. Jos esimerkiksi halutaan  tuplata liikevaihdon kolmessa vuodessa, tulee sinun varmistaa, että pohjalla on edellisen vuoden liikevaihto ja sen päälle tarvittava kasvu, jotta päästään tavoitteeseen 3 vuoden päästä.

4) Tee kirjallinen toimenpidesuunnitelma

Kun tiedät, mihin pyrit, on sinun helpompaa miettiä niitä toimenpiteitä, millä aiot päästä tavoitteeseen. Kolmen vuoden peruslinjaus vaatii jälleen vuosi- ja osavuosisuunnitelman tarvittavine toimenpiteineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Tärkeää on myös seurata toimenpiteiden ja tulosten etenemistä säännöllisesti.

5) Mieti, mitä osaamista ja tietoa yrityksessäsi tarvitaan, että voitte saavuttaa asetetun tavoitteen

Kaikki kehittämistyö vaatii osaamista ja erilaisia taitoja. Määrittele, mitkä ovat ne keskeiset osaamisen alueet, mitä yrityksessäsi tarvitaan ja hanki sitä joko kouluttamalla joukkuettasi tai ostamalla palveluna tai palkkaamalla lisäresursseja.Tee myös tälle osatoiminnolle oma toteutussuunnitelma.

6) Työskentele tavoite mielessä koko ajan

Kun pidät mielessäsi koko ajan kulloinkin asetetun koko- ja osatavoitteen, on sinun koko jaan helpompaa arvioida, teetkö oikeita asioita tavoitteeseen nähden. Hyvä tarkistuskysymys onkin: ”viekö tämä minua kohti tavoitetta vai ei?” Jos ei, kannattaa miettiä asioiden tärkeysjärjestys uudelleen.

7) Seuraa etenemistä ja korjaa suuntaa tarvittaessa

Mikään suunnitelma ei ole aukoton, joten seuraa etenemistä ja saavutuksia riittävän usein, jotta ehdit hyvissä ajoin tarkentaa suuntaa tai toimenpiteitä, jos siltä näyttää.´Seuraa myös panostusta, eli tehtyjä toimenpiteitä, suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Tee lisää sitä, mikä selvästi toimii ja vähennä sen tekemistä, mikä ei tuota toivottua tulosta. Hyvä suunnitelma päivittyy ja tarkentuu myös matkan varrella ja antaa myös tarvittaessa mahdollisuuden joustoihin.

Ympäristön muutokset aiheuttavat paineita oman yritystoiminnan muuttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen. On tilanteita, joissa on pystyttävä tekemään päätöksiä nopeasti ja riskillä. Muutos saattaa aiheuttaa myös omalla henkilökohtaisella tasolla paineita, joka johtaa oman työn tuottavuuden laskemiseen. Miten itse kukin voi huolehtia itsestään tiukoissa tilanteissa ja vielä kannustaa ja motivoida muita?

Usein meillä on hyvä käsitys siitä mitä pitäisi tehdä, mutta todellisuudessa meillä ei aina ole keinoja miten tehdä käytännön tasolla. Siksi onkin hyvä ensin tunnistaa asioita ja lainalaisuuksia, jotka ohjaavat meidän omaa käyttäytymistämme ja toimintaamme. Tärkeää on ensinnäkin tiedostaa oma asenne olemassa olevaan tilanteeseen, muihin ihmisiin ja ennen kaikkea itseensä. Jos asenne ei ole energiaa antavaa, tai se vie väärään suuntaan, kannattaa sitä muuttaa ja määritellä asia sekä tilanne itselleen uudelleen. Kun määritelmä tilanteelle muuttuu, muuttuu myös suhteemme  siihen.

Ihminen kaipaa turvallisuutta ja hallinnan tunnetta.  On sanottu, että ihminen on sitä onnellisempi, mitä parempi hallinnan tunne hänellä on. Muutostilanteissa turvallisuuden tunne yleensä heikkenee tai saattaa kadota kokonaan, ja tilalle astuu epävarmuus.  Näissä tilanteissa on tärkeää kestää epävarmuuden tunne ja säilyttää oma rauhallisuus ja toimintakyky. Tässä korostuu ns. mielen sujumisen ja ei-sujumisen mallit ja se, mihin kulloinkin keskitytään. Monessa tapauksessa ihmisellä on ikään kuin kaava tai toimintamalli, joka johtaa hallitsemattomaan toimintaan, kuten turhaan murehtimiseen, stressiin tai huonoihin ihmissuhteisiin. Tämä kaava on yleensä helppo tunnistaa ja tällöin sitä on myös mahdollista muuttaa. Yleensä tätä mielen mallia tarvitsee muuttaa vain vähän ja lopputulos muuttuu ratkaisevasti. Kun taas miettii ns. sujumisen ja keskittymisen mallia, moni hämmästyy sen voimaa käytännössä. Mitä rauhallisempi olet tiukassa tilanteessa, sitä kirkkaammin näet asiat ja kokonaisuuden ja pystyt hallitsemaan tilannetta.

Usein puheen ja sanojen käyttöä ja sen merkitystä vähätellään. Sanat ja puhe luovat koko ajan mielessämme todellisuutta, ja valitsemamme sanat ovat siksi aina hyvin tärkeässä asemassa. Kannattaa siis olla tarkkana millaista kieltä käytämme keskustellessamme muiden kanssa. Vielä tarkempi kannattaa olla siinä, millaista kieltä käytämme omissa ajatuksissamme. Monille ajatteleminen on eräänlaista sisäistä dialogia, ikään kuin kaksi ääntä keskustelisi keskenään Tämä sisäinen puhe ohjelmoi mieltämme koko ajan, ja kukaan meistä ei ole immuuni tai suojassa tältä sisäiseltä puheelta. Tästä syystä kannattaa oman sisäinen puhe rakentaa aina kannustavaksi ja eteenpäinvieväksi.

Omassa jaksamisessa on tärkeää myös tunnistaa, miten murehtiminen ja huolissaan oleminen tulee esiin. Murehtimista ja huolissaan olemista on kahdenlaista, eli sellaista, joka lamaannuttaa ja sellaista, joka aktivoi järkevään toimintaan. Tämä jälkimmäinen on käyttökelpoista, koska siinä on hyvää energiaa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että sellaisten asioiden pyörittely, jolle emme voi mitään, ei tuo ratkaisua. Kannattaa siis keskittyä asioihin, joille voi tehdä jotain - ja myös tehdä se, mitä kulloinkin voi.  

Eräässä yrityksessä oli jouduttu nostamaan hintoja. Markkinointiosasto oli asiasta viestittäessään onnistunut hermostuttamaan asiakkaat pahanpäiväisesti ja jopa niin, että suuri osa asiakkaista oli  valmis irtisanomaan pitkäaikaisia yhteistyösopimuksiaan. Oli siis kriisipalaverin paikka ja toimitusjohtaja kutsui kokoon tärkeimmät avainhenkilöt. Kaikki olivat kauhun vallassa. Yllätys oli  melkoinen ja suorastaan hämmentävä, kun toimitusjohtaja avasi kokouksen kirjoittamalla fläppitaululle: Mitä teimme hyvin? Kesti tovin, ennen kuin kukaan osasi kääntää ajatuksensa uudelle uralle.

Niin kauan kuin ihmiset tekevät ja toimivat, tapahtuu myös inhimillisiä virheitä. Siksi onkin  mielenkiintoista miettiä, miten virheisiin yleensä organisaatioissa suhtaudutaan. Vallitseeko kannustava ilmapiiri, joka sallii virheet erilaisina kokeiluina ja ainakin yrittämisenä? Vai kenties ilmapiiri, joka kaikin keinoin pyrkii välttämään virheiden syntymistä tai koittaa peitellä niitä?

Yleensä, kun jotakin sattuu tai virheitä esiintyy, mietitään, mikä meni mönkään. Virhettä analysoidaan virheiden ja epäonnistumisten kautta ja usein seuraavan kysymyksen avulla: Missä kohdin toimimme väärin? Tämän jälkeen etsitään “syyllinen” ja niin alkaa selittely ja puolustelu, joka ei johda mihinkään.

- Entäpä, jos asiaan ottaisikin edellä mainitun toimitusjohtajan tavoin toisenlaisen näkökulman ja esittäisi itselleen aivan toisenlaisia kysymyksiä tai kiinnittäisi huomiota aivan toisenlaisiin asioihin? Mitenkähän tilanne muuttuisi?

Onnistumisten johtaminen keskittyy siihen tekemiseen ja toimintaan, joka on mahdollistanut tuloksen tähän mennessä, eli mikä kokonaisuudessa tuntuu toimivan. Sitä kannattaa ehdottomasti tehdä lisää! Kun mietitään, missä ollaan hyviä, voidaan onnistumisen malli helpommin monistaa myös tilanteisiin ja kohteisiin, joissa tulokset eivät vielä ole saavuttaneet toivottua tasoa.  

Jos et siis halua virheitä tai ongelmia, toimi seuraavasti:

- lopeta jatkuva puhuminen niistä

- lopeta niiden jatkuva välttely

- lopeta yrittämästä oppia niistä

Aseta sen sijaan selkeät tavoitteet, aktivoi tarvittavat resurssit, tee mitä tulee tehdä ja toimi joustavasti matkan varrella.

Yritysten sertifioitujen laatu-, ja ympäristöjärjestelmien vaa­ti­mu­k­sena on sisäisten auditointien, eli arvioin­tien te­keminen. Tämä tarkoittaa oman toiminnan arviointia, kuin­ka hyvin toi­minta vast­aa asetettuja tavoitteita ja so­vittuja toiminta­mal­le­ja.

Oman toiminnan arvioinnin kulttuuri on monelle yri­tyk­selle vie­rasta. Tästä syystä myös arvioinnit saattavat olla vieras toi­min­tatapa, jota saattaa pyörittää vain yksi hen­kilö. Ong­elma kasvaa, kun sisäisillä arvioinneilla ei ole to­dellista yr­itys­toimintaa tukevaa tavoitetta. Arviointeja teh­dään vain pakos­ta, koska ne ovat vaati­muksena esimer­kiksi. Lisäksi to­teu­tustapa saattaa olla hyvin byrokraat­tinen, työllistävä ja kau­kana luontevasta yritys­toimin­nasta.

Myös koko laatu- ja ympäristöjärjestelmä on irrallaan yri­tyk­sen ope­ratiivisesta toiminnasta. Ympäristö­järjestelmien osalta ti­lan­ne vaikeutuu, jos yrityksen ympäristövai­kutuk­set eivät ole ko­vinkaan merkittäviä.  Tällöin yritys al­kaa kek­simällä keksiä ym­pä­ris­tövaikutuksia ja parannus­pro­jek­teja täyttääkseen jat­ku­van pa­rantamisen vaatimuk­sen. – Mi­tä tällaisessa tilanteessa kan­nattaa tehdä? Tässä muutama ehdotus:

1         Kyseenalaista oma sisäisten arviointien toteutus­tapa ja yksinkertaista sitä

2         Luo arvioinneille selkeä yritystoimintaa tukeva ta­voi­te

3         Luovu syyllistävistä raportoinneista (vakava poik­kea­ma, lievä poikkeama)

4         Kohdenna arvioinnit selkeästi johonkin yritystoi­min­nan osa-alueeseen (kannattavuus, tilausten vah­vistaminen jne.)

5         Valmenna yritysjohtoa ymmärtämään arviointien to­­dellinen luonne, joka on luonteva osa yrityksen joh­­tamista

6         Tunnista ja hyväksy ympäristöasioissa pienem­mätkin ympäristön parannustoimenpiteet, jos iso­ja ei ole

7         Käytä ulkoista asiantuntijaa tai valmentajaa, jos oma osaaminen ei riitä.

Kannattavan yritystoiminnan tunnistaa kannattavuuden lisäksi siitä, että se on luontevaa kaikilta osin. Ydin­fysiikan ne­ro Al­bert Ein­stein sanoi kerran: ”Yksinkertaistaminen on suurta nerok­kuutta!” Sitä kannattaa tavoitella myös yritys­toi­min­nas­sa.

Sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia uuden­lai­seen ja eri­laiseen markkinointiin. Kun perin­teinen mark­ki­nointi pe­rustuu aktiiviseen – ja yksipuoliseen – pa­nos­tuk­seen ns. myyjän näkö­kulmasta, sosi­aalinen media pe­rus­tuukin ns. imuvoi­maan. Tämä tarkoittaa yksin­ker­tai­sesti si­tä, että yksi­puolisen vies­tin­nän sijaan - tai ai­na­kin rin­nal­le – siirry­tään ns. aktiiviseen vuorovaiku­tuk­seen asiak­­kaiden ja mui­den si­dos­ryh­mien kanssa. Nyt puhutaan enemmän­kin sisällön tuot­tamisesta asiakkaiden hyväk­si. - Miten siis voisi toi­mia jatkossa? Tässä muutama esi­merkki:

Luo esimerkiksi nettisivut monipuolisemmaksi toiminnoil­taan. Ke­rää, kokoa ja jaa asiakkaille kaikenlaista häntä kiin­­­­nostavaa tietoa ja aktivoi häntä siten hakeutumaan uu­­delleen ja uudelleen hakemaan lisätietoa ja informaa­tiota. Kerro hyvistä käyttö­koke­muksista, miten esimerkiksi asennuksen voi hoitaa näppärästi itsekin tai miten asiakas voi hyötyä omassa liiketoiminnassaan tekemällä asioita toisin. Anna vihjeitä ja vinkkejä erilaisiin tilan­teisiin, tar­pei­siin ja kysymyksiin. Jaa tietoa maksutta ja ylläpidä tie­topankkia. Kirjoita ja keskus­tele eri aiheista blogeissa, joi­hin asiakkailla on mahdollisuus jättää kommenttinsa. Huo­lehdi myös nettisivustosi hakukoneoptimoinnista, eli luo/ muokkaa/ kehitä/ päivitä niitä palvelemaan kahta tahoa: se­kä asiakkaita että haku­ko­neita. Hyvä löydettävyys on avainasia sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Myös sosiaalinen media vaatii oman strategianssa, kuten mark­kinointi yleensäkin, joten luo sen tarjoa­masta mah­doll­i­suuksista aina yrityksesi näköinen kokonaisuus.